Emme etsineet toisiamme mutta jäimme sattumalta toistemme lauluihin sateen iltapäivänä. Lämpöä on jokaisessa katseessa ja hymyssä, jotka palaavat luoksesi. Siinä keväässä oli säihkyvä hymy lähellä minua. Olet iloinen kuin silloin, kun rakkauden kevät alkoi taas. Yhä hämmentynyt jokaisessa katseessa, yhä kaihoisa odotuksen surussa. Ehkä me sovimme toisemme jo tyhjyydessä, jotta kohtaisimme juuri oikeaan aikaan. Sinä ja minä kuljemme nyt samaa elämän tietä. Rakkaudestamme tietävät taivas ja maa. Saamme olla yhdessä kuin puro, kuin kirkas kuu, lempeä ja tyyni, kuten sinä olet rauha jokaisessa hetkessä kanssani. Yksinäisyyden ja haavojen jälkeen sydämemme ovat taas lempeät. Sadepisarat katolla muistuttavat silloin tällöin sinua niistä runollisista päivistä. Minä vain kiitän kohtaloa eilisestä tarinastamme, sillä sinä tulit luokseni kukkien keväässä suurin rakkauden sydämin. Kätesi, olkapääsi antoivat minulle vapauden kulkea unelmieni tietä ilman pelkoa. Ja tapa, jolla ymmärrämme toisiamme, on lempeä jokaisessa hetkessä, kuin ihme. Ehkä me sovimme toisemme jo tyhjyydessä, jotta kohtaisimme juuri oikeaan aikaan. Sinä ja minä kuljemme nyt samaa elämän tietä. Rakkaudestamme tietävät taivas ja maa. Saamme olla yhdessä kuin puro, kuin kirkas kuu, lempeä ja tyyni, kuten sinä olet rauha jokaisessa hetkessä kanssani. Yksinäisyyden ja haavojen jälkeen sydämemme ovat taas lempeät. Ehkä me sovimme toisemme jo tyhjyydessä, jotta kohtaisimme juuri oikeaan aikaan. Sinä ja minä kuljemme nyt samaa elämän tietä. Rakkaudestamme tietävät taivas ja maa. Saamme olla yhdessä kuin puro, kuin kirkas kuu, lempeä ja tyyni, kuten sinä olet rauha jokaisessa hetkessä kanssani. Yksinäisyyden ja haavojen jälkeen sydämemme ovat taas lempeät. Yksinäisyyden ja haavojen jälkeen sydämemme ovat taas lempeät.
Me emme saa haluta toisiamme Niin että valehdellaan Kotona koskaan rakkaillemme Tämä on sääntö ensimmäinen Emme saa sanoa toisillemme "Mitäpä jos kaiken riisuisimme?" Avaamme viimeisenkin portin Tämä on sääntö numero kaks Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle Ja rakastaa niiden rajoissa Hiljentää risteyksiin ajoissa Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle Ja rakastaa niiden rajoissa Kääntyä kotiin ajoissa Me emme saa katsoa toisiamme Niin että totuuden paljastamme Laskemme sisään ja iäksi viereen Tämä sääntö kolmas jo on Emme saa tarvita toisiamme Niin että vajotaan Emmekä elää voi omillamme Tämä on sääntö lohduttomin Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle Ja rakastaa niiden rajoissa Hiljentää risteyksiin ajoissa Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle Ja rakastaa niiden rajoissa Kääntyä kotiin ajoissa Emme saa hylätä toisiamme Entä jos sittenkin rakastumme? Jos alussa yhdeksi meidät luotiin Tämä on sääntö viimeinen Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle Ja rakastaa niiden rajoissa Hiljentää risteyksiin ajoissa Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle Ja rakastaa niiden rajoissa Kääntyä kotiin ajoissa


